Musiikki elokuvissa

Musiikki on elokuvassa yhtä tärkeä tunnelman luoja kuin visuaalinen ilme tai vuorosanat. Musiikki voi myötäillä tai tehostaa elokuvan tapahtumia tai roolihenkilöiden tunnetiloja. Musiikki voi toisaalta kiinnittää huomion johonkin erityiseen asiaan kohtauksessa. Musiikki voi myös toimia vastakohtana elokuvan tapahtumille esimerkiksi äkillisten hiljaisten taukojen keinoin.

Elokuvien teemakappaleista voi tulla hittejä, ja useista elokuvista tehdään soundtrack eli levy elokuvan musiikista. Esimerkiksi Laura Närhi tuli entistä tunnetummaksi elokuvan Kuutamolla tunnuskappaleen myötä.

Musiikilla voi olla elokuvassa toisenlainenkin rooli. Elokuvan aiheena voi olla musiikki, esimerkiksi tarina artistista, musiikkiyhtyeestä, tai säveltäjästä. Tällöin musiikki ei ole vain tunnelman luoja, efektiväline tai roolihenkilöiden tunteiden ilmentäjä. Se liittyy olennaisesti elokuvan henkilöihin ja heidän tarinaansa. Esimerkiksi elokuvassa The Doors olennainen teema on bändin kehitys, musiikin luominen ja esiintyminen. Musiikki toimii edelleen myös tehokeinona, kertoen enemmän roolihenkilöiden mielentilasta ja tunteista kuin vuorosanat.

Suomalaisista musiikkiaiheisista elokuvista voi mainita esimerkiksi vuonna 2000 valmistunut Badding. Se kertoo laulaja ja lauluntekijä Rauli Badding Somerjoen elämäntarinan. Elokuvan ohjaaja Markku Pölönen on kuvannut elokuvaa näin: ”Badding pani niin paljon omaa ajatteluaan ja tunne-elämäänsä musiikkiin, että oikeastaan tämän elokuvan olisi pystynyt tekemään pelkästään musiikista” ja “elokuvan suurin totuus on musiikki”.

Musikaalielokuvassa musiikki kietoutuu elokuvaan lauluina, laulettuina vuorosanoina ja tanssina. Musikaalielokuvat voivat nykykatsojien silmissä vaikuttaa koomisilta, ja niitä tehdään nykyisin verraten vähän. 2000-luvulla suosittuja musikaalielokuvia ovat olleet Mamma mia, Moulan Rouge ja Artisti. Suomessa on tehty musikaalielokuva Jos rakastat. Siinä kuullaan muun muassa Popedan, Eppu Normaalin, Yön ja Hectorin kappaleita.

admin